23 marraskuuta, 2015

9 - Vaikka mä uskon ihmeisiin, en taikoja tehdä voi

Mummo huomasi miten käteni vapisee, olenko hermostunut? En. No ehkä. No joo, olen. Enkä vain hermostunut, vaan ahdistunut - mutta sitä minä en sanonut. Hän on niin huolissaan erästä toisesta, etten halua huolestuttaa lisää.

Haluaisin mennä puhumaan ohjaajalle, mutten todellakaan tiedä mitä sanoisin. Että ahdistaa, on itsetuhoinen olo, en vain jaksa enää?

"Sun silmistä näkee, miten hyvin voit!" ... Mitä?

Yritän niin kovasti olla tekemättä mitään pienintäkään tyhmintä asiaa. Viime viikolla tökkäisin tupakalla käteen. Kerran.

Ja vaikka mitä mielitekoja onkin nyt niin... Minun on vain pakko taistella masennusta vastaan, aivan pakko. Haluan pysyä täällä Roosan takia. Ja äidin ja WWW:n, ystävien, sukulaisten...

Haluaisin niin kovasti vain huutaa ja riehua ja itkeä. Purkaa tämän ahdistuksen jotenkin...

... Järkevästi.

1 kommentti:

Ystäväsi kirjoitti...

Rakas Ystäväni. Tuo tilanne näyttää hieman huolestuttavalta ja todellakin toivoisin sinun menevän juttelemaan ohjaajalle. Tuntuu siltä, että sinnittelet ja yrität selviytyä ilman mitään apua. Älä tee niin!!! Kyllä sinun nyt pitäisi pyytää apua, ei tuo avun pyyntö ole mikään häpeä. Ei ole mikään häpeä tunnustaa ettei itse pärjännyt. Ei avun pyytäminen ole häpeä vaan viisautta kun voi tunnustaa ettei yksin pärjää. Tuossa edellisessä postauksessasi sanoit, että olet menossa rytinällä alas. Eikö jo silloin nuo hälytyskellot soi ja pyytäisit apua????? Rakas ystäväni, tuossa pikkasen sinua moitin, moitin siitä ettet pyydä apua vaikka tuota apua ihan oikeesti tarvitsisit. Sinulla on mahdollisuus saada 24/7 apua, keskustelukumppani, joka voi ohjata sut oikeaan paikkaan jos hänen taitonsa ei auttamiseesi riitä.
Tuon ahdistuksesi voit purkaa myös kun keskustelet ohjaajan tai muun ammatti ihmisen kanssa. Ymmärrän, että haluut olla itsellinen ja pärjätä omin avuin. Mutta sen tiedostaminen, ettei yksin pärjää on myös hyvin tärkeä. Tuon avun hakeminen ennenkuin jotain ikävää tapahtuu olisi se miten pitäisi toimia. Tuo kun kerroit viime viikolla tökänneesi tupakalla käteesi oli jo sellainen tapahtuma jonka olisi pitänyt saada nuo hälyytyskellot soimaan. Et sinä saa yksin taistella masennusta vastaan. SINUN on PAKKO PYYTÄÄ APUA kun tunnet ETTET JAKSA. Et saa sinnitellä yksin masennuksesi kanssa. Ystäväni, sinun pitää ryhdistäytyä, kun sinulla on paha olla niin haet apua riittävän ajoissa. Et saa jäädä sinnittelemään. Tässä tuli nyt rivien välistä moitteita sinulle, siitä oon pahoillani. Mutta koska oot mulle rakas ystävä niin haluun olla rehellinen ja sanoa mielipiteeni sellaisenaan, en kaunistellen. Mutta vaikka sanon pahasti niin en kuitenkaan sano hyvästi :-)