101 - Ei se väärin ole

Otin tänään pitkästä, pitkästä aikaa tarvittavan Ketipinorin. Oli niin vaikea olo kuten nyt on muutamana iltana ollut. Väkisin mieleen hiipii ajatus siitä että on tulossa taas vaikea kausi, mutta yritän taistella vastaan. Kaikki on niin hyvin! Miksi se ei aina riitä?

Roosa on suuri syy siihen että olen kuitenkin näin hyvässä voinnissa. Ei ole itsetuhoisia ajatuksia - ainakaan siinä määrin että tekisin itselleni mitään. Ajattelen sitä miten haluan elää Roosan kanssa loppuelämäni. Sitä, että minulla on ihania ystäviä. Sitä, että minulla on ihanat sisarukset, äiti, isäpuoli ja sukulaiset. Asun tuetussa asunnossa eli aina on apua saatavilla.

Itkettää hieman. Ei se väärin ole.

100 - Ei vointi sillä tavalla huono ole

Juhannus meni hyvin. Menin kuin meninkin sunnuntaina Roosan porukoille ja eilen palattiin viimein kotiin. Tänään kävin salilla, näin ystävää ja käytiin Roosan kanssa hänen ukkinsa luona.

On aika vaikea sanoa mikä on fiilis juuri nyt. Menee kyllä tavallaan ihan hyvin, ei ole ollut esimerkiksi paniikkikohtauksia, en edes muista milloin viimeksi on ollut. Mutta muuten mieliala heittelee. Se heittelee kamalan usein, useita kertoja saman päivän aikana. Jonain hetkenä menee todella hyvin, mutta viiden minuutin päästä ahdistaa ja masentaa ja pelottaa ja ja ja... Mutta ei vointi sillä tavalla huono ole.

Ei oikein ole muuta kerrottavaa.

99 - Ihan hyvä fiilis, edelleen

Tulin eilen tänne äidin luo ja olen tosiaan sunnuntaihin asti täällä. Sitten ehkä Roosan porukoille, ehkä ei. Pitää katsella miltä tuntuu ja saanko edes kyytiä sinne. Viimeistään tiistaina pitää olla kotona takaisin jakamassa lääkkeitä.

Tänään oli ihan nätti päivä. Aamulla oli vaarin tuhkien sirottelu hautausmaalle. Kyllä siinä hieman itketti, tuli ikävä ja tuntui että nämä olivat ne lopulliset hyvästit. Silti pysyin kuivin silmin. Ja ei, ei itkemisessä mitään väärää olisi ollut. Ei vain tuntunut siltä.

Ihan hyvä fiilis, edelleen.

98 - Ihan hyvin menee edelleen

Perjantaina oli pienet pirskeet - ja kivaa oli. Siitä huolimatta olen tehnyt päätöksen että vähennän juomista. Ei sillä, en juo tälläkään hetkellä paljoa tai usein, mutta vähennän silti. En koe tarvitsevani humalan tunnetta. Ei siihen mitään kovin syvällisiä tai suuria syitä ole että en juo enää pahemmin. En vain halua, eikä sitä tarvitsekaan kellekään selitellä. Oma päätökseni, oma elämäni.

Olen taas lykännyt salilla käyntiä (hyi minä), mutta huomenna on pakko mennä. Eikä vain sen takia että olen maksanut salikortin, vaan sen takia kun tuntuu siltä että tarvitsee sitä. Jaloissa on ihan sellainen fiilis että haluan juoksemaan juoksumatolle. Heh.

Keskiviikkona menen äidin luo ja torstaina on vaarin tuhkien sirottelu. Samalla olen koko viikonlopun, eli sunnuntaihin asti, äidillä.

Ja niin, jes, huomenna kaveri leikkaa multa ja Roosalta hiukset! Ehe ehe, ei kokonaan, vaan tiedätte varmaan mitä tarkoitan. En yhtään tiedä mitä haluan että näille tehtäisiin. Pitää kysellä kaverilta, että onko mitään ideaa.

Eipä tässä varmaan taas muuta. Ihan hyvin menee edelleen.

97 - Elämä voi olla ihan kivaakin

On hyvä fiilis, ahdistusta ei ole juurikaan ollut. Tai on, mahakipujen takia, mutta ei minkään muun. Mieliala on pysytellyt ihan hyvänä. En oikein osaa kirjoittaakaan mitään, kun olen tottunut purkamaan vain ne pahat ajatukset tänne. En osaa kertoa siitä miten hyvin menee. Ehkä kuitenkin yritän vähän.

On niiiiin ihanaa kun Roosa on kotona. Saa nukkua vierekkäin, katsoa yhdessä leffaa tai jotain sarjaa, voi tupakoida yhdessä ja jutella syvällisiä tai ei-niin-syvällisiä asioita. Tai sitten voi vaan olla hiljaa, Roosa nukkumassa makkarissa ja minä koneella olkkarissa.

Mukavaa on myös salilla käynti. En koskaan ole uskonut siihen kun ihmiset sanoo, että liikunnan jälkeen tulee hyvä olo. Mutta nyt uskon, aina kun tulen salilta ja käyn suihkussa, on olo mitä ihanin.

Elämä voi olla ihan kivaakin, eikö?

96 - Masennustesti

Aamulla oli ihan sellainen fiilis ettei millään jaksaisi mennä terapia-ajalle. Soitin tämän tuetun paikan "toimistoon" ja sanoin ohjaajalle etten tarvitsekaan kyytiä polille. Ohjaaja kuitenkin painosti menemään, sillä pitäisi pitää kiinni sovituista ajoista. Suostuin sitten menemään, eikä kaduta ollenkaan.

Tein pitkästä aikaa masennustestin ja jonkun alkoholin käytön testin. Alkoholin kanssa ei ylläripylläri ole ongelmaa ja mikä parasta, masennustestistä tuli alhaisemmat pisteet kuin vuosiin! Kun pari kuukautta sitten osastolla ollessa pisteet olivat 40, oli ne nyt laskeneet 29:een!

Ainut asia mikä nyt harmittaa on se, että ulkona on pilvistä ja turhan viileää. Toivon että aurinkoiset ja lämpimät kelit tulee takaisin vielä. Toivotaan.

95 - Huolissani

Olen huolissani kahdesta ihmisestä.

Haluaisin olla tukena ja auttaa, mutten voi loppupeleissä "pelastaa" kumpaakaan.

Hieman hyödytön olo. En minä voi muuta kuin kuunnella ja yrittää puhumalla auttaa.

Rakastan molempia tajuttoman paljon. Ehkä heidänkin asiat vielä järjestyy, toivon niin kovasti niin käyvän.

Toinen heistä lukee mahdollisesti blogiani ja uskon että hän tietää että tarkoitan juuri häntä.

94 - I like

Yllättävän hyvä fiilis. Kävin tänään salilla ja näin Roosaa, tulin kotiin vasta (minulle siis aika myöhäinen aika) kuuden jälkeen. Tein ruokaa ja katsoin Salkkarit ja molemmat Simpsonit. Katseltiin kaverin kanssa sitten vielä Netflixistä jotain sarjaa ja äsken häädin hänet pois kun väsytti, mutta ei nyt enää väsytäkään niin paljoa, heh.

Huomenna on aika KPK:lla ja sen jälkeen nään taas Roosaa, tällä kertaa keskustassa. Olen tässä koko illan miettinyt että menenkö salille aamulla, Roosan jälkeen vai vasta sunnuntaina. Onneksi huoleni ovat tällä hetkellä tuota tasoa!

Ihanaa kun on ollut niin aurinkoista ja lämmintä. I like.