On hyvä fiilis, ahdistusta ei ole juurikaan ollut. Tai on, mahakipujen takia, mutta ei minkään muun. Mieliala on pysytellyt ihan hyvänä. En oikein osaa kirjoittaakaan mitään, kun olen tottunut purkamaan vain ne pahat ajatukset tänne. En osaa kertoa siitä miten hyvin menee. Ehkä kuitenkin yritän vähän.
On niiiiin ihanaa kun Roosa on kotona. Saa nukkua vierekkäin, katsoa yhdessä leffaa tai jotain sarjaa, voi tupakoida yhdessä ja jutella syvällisiä tai ei-niin-syvällisiä asioita. Tai sitten voi vaan olla hiljaa, Roosa nukkumassa makkarissa ja minä koneella olkkarissa.
Mukavaa on myös salilla käynti. En koskaan ole uskonut siihen kun ihmiset sanoo, että liikunnan jälkeen tulee hyvä olo. Mutta nyt uskon, aina kun tulen salilta ja käyn suihkussa, on olo mitä ihanin.
Elämä voi olla ihan kivaakin, eikö?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti