Olen edelleen todella uupunut näiden huonojen olojen takia. Olen hirveän vainoharhainen ja pelkään kuolevani milloin mihinkin. En ole pariin päivään ottanut tarvittavia, sillä en haluaisi napsia niitä koko ajan. Yritän siis vain sietää ahdistusta ja masennusta.
Yhden tyhmän teon tein, mutta no, en tiedä. En jaksa ruoskia itseäni asiasta, sillä itsetuhoisuus on vuoden sisällä vähentynyt huimasti. Joskus vaan tapahtuu repsahduksia. Ei se kuntoutumista romuta, ei.
Kävin pari päivää sitten viimein optikolla, olen suunnilleen vuoden sitä suunnitellut. No, tilasin kahdet lasit ja sain lahjakortin, jolla joku saa ilmaiset lasit. Annan sen varmaan isäpuolelle, jos hän haluaa sen. Lääkärissä pitää käydä, sillä silmien paineet ovat korkealla. Optikko sanoi että en saa tehdä itse itselleni diagnoosia, että on kuulemma tuskin mitään vakavaa, mutta kannattaa silti käydä lääkärillä tarkistuttamassa silmät.
Huomenna syömään mummon luo ja sen jälkeen menen yöksi Roosan luo. Ollaan oltu nyt yksitoista kuukautta yhdessä, eli ensi kuussa vuoden. Aika on mennyt hirmu nopeasti.
2 kommenttia:
Juuri tämmöistä blogia olenkin jo etsinyt! Mielenterveys ongelmat on hankala juttu, koitahha pärjäillä! :)
http://mustaharmonia.blogspot.fi/
MaWika - Kiva! Ja juu. :)
Lähetä kommentti