Milloin nämä olot menee ohi? Milloin?
Taas itkeskelyä, toivotonta oloa, järjettömän suurta ahdistusta. Makasin pimeässä huoneessa sängyllä (pimeässä osittain sen takia että päätä särki jumalattomasti) ja itkin. Vollotin. Ulisin. Valitin.
Olen yrittänyt tehdä kaikkea mukavaa. Olen lukenut, dataillut, katsonut leffaa, soittanut Roosalle...
Lääkkeitä jakaessani ohjaaja sanoi että huomaa minusta miten paha minulla on. Kehotti tulla puhumaan jos tuntuu siltä etten pärjää.
No, kävin hakemassa tarvittavia lääkkeitä. Ei me oikein juteltu, en tiedä mitä sanoisin. Kaikki on jälleen kerran niin hyvin, mutta silti olo on... Paska.
Alan olla niin uupunut. Niin uupunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti