Olipa taas ihana ahdistuskohtaus. Itkua, ahdistusta, toivottomuutta. Kun sain lopulta kerättyä itseni niin, etten enää vollottanut, painuin suihkuun. Olen huomannut sen rauhoittavan jonkin verran.
Haluaisin pyytää anteeksi sitä että valitan niin paljon, mutta tämä blogi on "kaatopaikka" minne vuodatan kaiken juuri sellaisena kuin asiat on. Joten en suuremmin sensuroi asioita, lukekaa jos haluatte ja jos tekstit ärsyttää/ahdistaa/pelottaa/vituttaa tai mitä vain huonoa, älkää lukeko.
Ja ei, en ole saanut ikäviä kommentteja blogiin liittyen, mutta ajattelin silti vain muistuttaa tuosta. Blogin pitäminen on terapeuttista, tuntuu hyvältä kun saa purkaa ajatuksia jonnekin.
Nyt toivon niin kovasti että pysyisin rauhallisena loppuillan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti