On tosi vaikea olo. Eilen illalla itkin, itkin ja itkin. Makasin painopeiton alla ja... itkin. Olo oli niin toivoton, tuntui etten haluaisi olla missään enkä saanut ajateltua positiivisesti melkein minkään suhteen. Asiat jotka pitävät minut kuitenkin elossa, tässä maailmassa, on ystävät, perhe ja Roosa. Pakko myöntää että jos noita ei olisi, en varmaan jaksaisi edes yrittää enää.
Mutta minä yritän, yritän niin kovasti. En aio tuottaa pettymystä läheisilleni, aion taistella. Ja taistelenkin, vaikka niitä todella toivottomia oloja tuleekin.
Onneksi olen täällä, olen turvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti