Jepajee, hoitoneuvottelussa ei ollut edes lääkäriä mukana. Toisaalta, ei siellä mistään uudesta puhuttu. Juteltiin terapeutin, tehostetun avohoidon työntekijän ja osaston hoitajan kanssa. Paskaa oloa on, sitä on ja on ja on, enkä oikein löydä keinoja sen hallintaan. On niin uskomattoman paska olla nytkin, haluaisin niin kovasti vain luovuttaa.
On minulla pieni valonpilkahduskin; se hiton sähköhoito. Vaikka se pelottaakin ja ajatus neljästä viikosta täällä ahdistaakin, on se varmaan järkevä vaihtoehto. Haluan kokeilla mitä vain, jos on mahdollista että se auttaa. Ja sähköhoidosta on kuulemma todella monet saaneet todella hyvin apua. Kyllä se hyvin menee, vaikka muisti temppuileekin.
Mutta sittenhän on hyvä lukea näitä postauksia! Pysyy ajan tasalla mitä on tapahtunut, heh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti